Ohjelma

Tapahtumassa vietetään isonvihan ja sen päättymisen 1721 muistovuotta.

Esitelmäohjelma tallennetaan ja se on katsottavissa jälkikäteen viikon ajan eli 28.3.2021 asti Seuran YouTube-kanavalla ja tällä sivulla. Myöhemmin esitelmät ovat Seuran jäsenten katsottavissa Seuran Videokirjastossa.

Lauantai 20.3.2021

klo 9.00–10.00 Avajaistilaisuus

  • Tervetuliaissanat
  • Sukututkimuspäivien viestikapulan vaihtaminen
  • Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtajan puhe
  • Vuoden sukukirja -kilpailun voittajan julistaminen

klo 10.30–11.30 Christer Kuvaja: Suomen valloitus 1713–1714 osana suuren Pohjan sodan historiaa

klo 12.00–13.00 Kustaa H. J. Vilkuna: Viha – venäläiset Suomessa 1713–1721

klo 13.30–14.30 Lassi Saressalo: Isonvihan aikainen venäläismiehitys suomalaisessa kansanperinteessä

klo 15.00–16.00 Heikki Vuorimies: Suomalaisrykmentit suuren Pohjan sodan jälkeen. Uudelleenjärjestäytyminen ja maahan lainatut ruotsalaissotilaat

klo 16.15–17.00 Opastus Lotta-museon verkkonäyttelyyn (HUOM! Opastukseen on rajallinen määrä paikkoja. Erillinen ennakkoilmoittautuminen on pakollista!)

Sunnuntai 21.3.2021

klo 10.00–11.00 Christer Kuvaja: Suomalaiset venäläisten kynsissä – kiinniotetut ja poisviedyt isonvihan aikana

klo 11.30–12.30 Jyrki Paaskoski: Vanhan-Suomen ja Inkerinmaan olojen järjestäminen isonvihan jälkeen

klo 13.00–14.00 Petri Karonen: Suomi suuren Pohjan sodan jälkeen

klo 14.30–15.30 Jukka Partanen: Kun Suomen kansa vietiin tilastoihin

Esitelmien jälkeen on varattu aikaa yleisökysymyksille ja niiden välissä esitetään sukututkimukseen ja Suomen Sukututkimusseuraan liittyviä tietoiskuja.

Esitelmöitsijät

FT Petri Karonen on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa Ruotsin ja Suomen yhteistä historiaa sekä sotien ja kriisien pitkän aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

FT Christer Kuvaja on Pohjoismaiden historian dosentti Åbo Akademiassa ja tutkimusjohtaja Svenska litteratursällskapetissa. Kuvaja on tutkinut ison vihan aikaa väitöskirjassaan 1999 ja vuonna 2020 hän julkaisi kirjan koskien Venäjän armeijan käyttäytymisestä siviiliväestöä kohtaan ison vihan aikana. Kuvaja on ollut mukana kirjoittamassa useita paikallishistoriallisia teoksia ja julkaisut artikkeleita kielirajasta ja kaksikielisyydestä 1700- ja 1800-luvun Suomessa.

FT Jyrki Paaskoski on Venäjän ja Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Hän väitteli Vanhan Suomen lahjoitusmaista vuonna 1997. Hän on julkaissut Vanhan Suomen hallinto-, talous- ja sotahistoriaa käsitteleviä osuuksia sekä Viipurin läänin historiassa (2013) ja Etelä-Karjalan maakuntahistoriassa (2018). Paaskoski toimitti vuonna 2015 ilmestyneen Inkerin kirkon historia ja kirjoitti siihen 1700-luvun osuuden.

FT Jukka Partanen on historiantutkija, joka on tutkimuksissaan erikoistunut muun muassa Suomen väestö-, sota- ja poliittiseen historiaan sekä henkilö- ja sukuhistoriaan.

FT Lassi Saressalo on folkloristiikan dosentti Turun yliopistosta. Hän on julkaissut 14 monografiaa, toimitettuja teoksia ja huomattavan määrän artikkeleja eri sektoreilta vähemmistötutkimuksesta sotahistoriaan.

FT Kustaa H. J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on käsitellyt esitelmän ajanjaksoa ja sitä koskevaa historiatraditiota teoksissaan Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005) ja Paholaisen sota (2006, ruotsiksi 2011) sekä useissa artikkeleissa.

FT Heikki Vuorimies on keskittynyt tutkimuksissaan Ruotsin ajan ruotusotilaisiin ja erityisesti sotilaiden osaan maaseutuyhteisöjen jäseninä. Väitöstyössään hän selvitti Pohjan sodan jälkeen suomalaisrykmenttien vahvistukseksi lainattujen, ja erityisesti hämäläisjoukko-osastoihin sijoitettujen ruotsalaissotilaiden sopeutumista sijoituspaikkakuntiensa elämään.

Pultavan taistelu. Denis Martens nuoremman maalaus vuodelta 1726.

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta myöhemmin historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika.

Lue lisää.